Kruunuvuorensillan liikuntasaumoista oli tullut palautetta jo ennen pyöräilijän kaatumista. Helsinki katsoo silti, ettei kaupunki ole korvausvastuussa.
Helsingin kaupunki ei aio maksaa korvauksia pyöräilijöille, jotka ovat kaatuneet Kruunuvuorensillalla avaamisen jälkeen. Silta avattiin huhtikuussa.
Tuoreita vahingonkorvausvaatimuksia on kolme.
Ensimmäisessä tapauksessa pyöräilijä kaatui Kruunuvuorensillalla huhtikuun lopussa eli vain muutama päivä sillan avaamisen jälkeen. Onnettomuus sattui liikuntasauman kohdalla Laajasalon päässä.
Pyöräilijän mukaan pyörän eturengas osui sillan liikuntasaumaan, minkä seurauksena hän menetti pyöränsä hallinnan ja kaatui.
Hän vaati kaupungilta 695,80 euron korvausta.
Kaupunki sai vahingonkorvaushakemuksen mukana myös videon onnettomuudesta. Kaupungin tulkinnan mukaan videolta näkyy, että pyöräilijä ajoi liikuntasaumaan suurella nopeudella ja jarrutti sen jälkeen voimakkaasti.
Huolellista ajotapaa noudattaen liikuntasauman yli olisi kaupungin mukaan pystynyt ajamaan pyörällä myös onnettomuuspäivänä.
Kaupunki hylkäsi korvausvaatimuksen.
Toisessa vastaavanlaisessa tapauksessa pyöräilijä kaatui Korkeasaaren puolella olevan liikuntasauman kohdalla heinäkuussa.
Korvausvaatimuksen mukaan pyöräilijä kertoi menettäneensä pyörän ohjaustangon hallinnan ja vaati 579,30 euron korvauksia.
Kaupungin mukaan se ei ollut korvausvelvollinen. Sillan liikuntasaumassa ei ollut kunnossapitovikaa.
Kolmannessa tapauksessa pyöräilijä kertoi ajaneensa liikuntasauman yli tietoisen hitaasti ja hallitusti, sillä sauma oli hänelle entuudestaan tuttu. Tästä huolimatta sauman voimakas tärähdys irrotti pyörän ketjut.
Liikuntasaumasta oli tuolloin jo varoitettu keltaisella maalimerkinnällä ja epätasaisesta tiestä varoittavalla liikennemerkillä.
Pyöräilijä vaati ketjuista 72,24 euron korvauksia. Kaupunki niinikään hylkäsi vaatimuksen vedoten samaan syyhyn kuin heinäkuisessa korvaushakemuksessa eli ettei sillassa ollut vikaa.
Kaupunki oli saanut sillan liikuntasaumoista ennen elokuista vahinkoa yhteensä neljä palautetta. Lisäksi kaupungille oli tehty neljä muuta vahingonkorvausvaatimusta saumoihin liittyneistä polkupyörävahingoista.
Kaupungin saaman selvityksen mukaan sillan liikuntasaumalaite oli asianmukaisesti suunniteltu.
– Suunnittelussa on erityisesti huomioitu jalankulku- ja pyörätien kohdalla se, ettei saumalaitteeseen jää pitkittäisiä rakoja, joihin polkupyörän rengas voisi upota, vastauksessa todetaan.
Sillalle lisättiin huhtikuun lopussa epätasaisesta tiestä varoittavia liikennemerkkejä, maalimerkintöjä liikuntasaumoihin ja tärinäraitoja pyörätielle. Saumojen ylittämistä on pyritty helpottamaan liukuvalla levyllä ja viisteellä.
Kaupungin mukaan nämä seikat eivät kuitenkaan osoita, että liikuntasauma olisi ollut vahinkohetkellä viallinen. Saumat on suunniteltu ja toteutettu ohjeiden ja määräysten mukaisesti.
Kaupunki huomauttaa myös, että sillalla on kulkenut keskimäärin yli 2 000 pyöräilijää päivässä. Sen mukaan liikuntasauman yli on pystynyt ajamaan turvallisesti huolellisella ajotavalla.
