Helsingin Uutiset kysyi, miten asiointi ja työnteko sujuu pienessä myymälässä, jossa ei ole edes varastolle tilaa.
Marjo Rämö
Lehtisaaressa asuva perheenisä Pekka Suomela on lähtenyt lähikauppaansa Penni-vauva kantorepussa.
– Tulen mieluummin kantorepun kanssa kuin vaunuilla. Niiden kanssa jää helposti jumiin, hän perustelee.
Ratkaisu on helppo ymmärtää Lehtisaaren Alepan käytävillä. Se on maailman pienin Alepa.
Hok-Elannosta kerrotaan, että Lehtisaaren Alepassa on 94 neliötä.
Se on pienin pysyvä Alepan myymälä. Pienempiä ovat ainoastaan siirrettävät kontti-Alepat.
Lehtisaaren Alepa on myös siitä poikkeuksellinen, ettei sillä ole varastotiloja.
Se tekee pienestä myymälästä vieläkin tiivistunnelmaisen.
Lähes kaikki tuotteet ovat esillä myymälässä tai juuri tulleissa tavararullakoissa, jotka ovat aamupäivisin tuttu näky pikkuisen kaupan ahtailla käytävillä.
Aamupäivisin täydennyskärryt tukkivat käytäviä. Varastotiloja ei ole. Marjo J. Rämö
Ostoskärryjä tässä kaupassa ei ole lainkaan. Ostokset kerätään koreihin.
Helsingin Uutiset kysyi kaupan työntekijöiltä ja asiakkailta, miten työnteko ja asiointi sujuu ahtaassa kaupassa.
Useamman kerran viikossa kaupassa poikkeava Suomela kertoo, että ruuhkaisina hetkinä käytävillä joutuu "taiteilemaan" ohittaessa muita ihmisiä.
Häntä toisia ihmisiä liki oleminen ei haittaa.
– Ei häiritse, vaikka kyynärpäät vähän koskettaa, hän naurahtaa.
Anu Huovinen ja Katja Heikkilä kertovat kolhineensa aluksi itseään hyllyn kulmiin. Marjo J. Rämö
Viisi vuotta Lehtisaaren Alepassa työskennellyt Katja Heikkilä sanoo myymälään tulon vaatineen hieman sopeutumista.
– Kyllä mä alkuun törmäilin ja kolhin itseäni, kun en ollut tekemään töitä näin ahtaissa tiloissa.
Mustelmat olivat tavallisia.
– Kerran ihan törmäsin käytävällä asiakkaaseen, kun en ymmärtänyt, etten vain voi ohittaa toista tuosta noin vain, Heikkilä nauraa.
Lehtisaaren Alepan käytävät ovat todellakin niin kapeat, että kaksi aikuista ihmistä ei pysty ohittamaan toisiaan normaalisti.
Toisen pitää kääntyä hartialinja hyllyn suuntaisesti ohitustilanteissa.
Alahyllyltä tuotetta hakeva asiakas tai hyllyä täyttävä työntekijä tukkii käytännössä koko käytävän.
Tarja Viitamäki hankki lähikaupasta tarvikkeita pullan leivontaan. Marjo J. Rämö
Heikkilä demonstroi tilannetta asettuen puolittaiseen polviseisontaan banaanihyllyn eteen.
– Jotkut asiakkaat hyppivät jalkani yli, Heikkilä nauraa.
Yleensä hän kuitenkin nousee lattian tasolta pystyyn, jotta asiakkaat pääsevät ohitse.
– Kyllä täällä edelleen välillä on sellainen olo, että olen koko ajan jonkun tiellä.
Katja Heikkilä tukkii koko käytävän täydentäessään banaanihyllyä. Marjo J. Rämö
Vaa'alle on tarkasti mitoitettu kolo juustojen ja viilien välissä. Marjo J. Rämö
Huovinen kertoo kaupan saavan hyvää palautetta siitä, että pienestä tilasta huolimatta valikoima on varsin laaja.
– Meitä sanotaan oikeaksi tilaihmeeksi.
Tuotteet on mahdutettu pieneen tilaan todella tiiviisti. Se luo tunteen, että hyllyt ovat korkeat. Näin ei kuitenkaan ole. Hyllyt ovat samalla korkeudella kuin muissakin Alepoissa.
Tiivis asettelu johtaa siihen, ettei asiakas aina löydä etsimäänsä.
Kolmioleipiä kysellään usein, vaikka ne ovat katseen korkeudella eineshyllyssä. Hylly vain on niin täynnä muita tuotteita, ettei leipäpaketit ota osuakseen asiakkaan silmiin.
Kun hyllytilaa on vähän, tuotteet pitää asettaa siten, että niitä mahtuu mahdollisimman paljon esille. Marjo J. Rämö
Pienessä tilassa joudutaan miettimään tuotteiden optimaalista asettelua.
Esimerkiksi suklaalevyt ovat hyllyssä pituussuunnassa, toisin kuin isommissa kaupoissa.
Sesonkituotteiden kuten glögien ja simojen tulo tuo aina lisäpäänvaivaa. Ylimääräistä tilaa kun ei ole.
Valikoiman suurimmaksi haasteeksi Huovinen ja Heikkilä nimeävät pakasteet ja kylmät alkoholituotteet, joille on hintsusti tilaa.
Yhteen pakastealtaaseen ja seinällä olevaan pakastehyllyyn on sullottu niin pakastepitsat, -valmisateriat, -perunat, -vihannekset, -kalapuikot, -marjat sekä paketti- ja irtojäätelöt.
– Sitten kysellään, miksi ei ole Valion vanhanajan vanilijaa, Heikkilä toteaa pakastehyllyn äärellä, johon on mahdutettu valmistajalta viittä eri makua.
– Aina jonkun lempimaku puuttuu.
Pakastehylly on täyteen ahdettu. Marjo J. Rämö
Pakastealtaasta löytyy pizzavalikoimaa, mutta koko perheelle ei välttämättä riitä samanmakuisia pizzoja. Marjo J. Rämö
Keskiviikkona Alepassa asioineet olivat tyytyväisiä lähikauppaansa ja sen valikoimaan.
Moni kertoi tekevänsä isot ostokset toisaalla. Lähikaupasta haetaan viikon mittaan täydennystä.
Satunnaiset ohikulkijat nappasivat mukaan juomista ja lounasta.
– Eniten menee leipää, maitoa, energiajuomia, nikotiinikiekkoja ja tupakkaa, Huovinen kertoo.
Lehtisaarelainen Tarja Viitamäki muistaa hyvin ajan, jolloin saaressa ei ollut lainkaan kauppaa.
– Ihanaa, että tämä on meillä on tämä kauppa.
Aina tarvitsemaa tuotetta ei löydy, mutta henkilökunta on pienessä kaupassa hänestä erittäin ystävällistä.
Perheenisä näkee pienessä kaupassa asioinnin hyvät puolet.
– Päiväkodista tullessa pienten lasten kanssa täällä asiointi on helppo ja nopea suoritus, Pekka Suomela sanoo.
Samaa ei voi sanoa Prismasta.
Pienessä kaupassa myös kassahihna on lyhyt. Marjo J. Rämö
Lehtisaaren Alepassa (Lehtisaarentie 2) vietetään kaupan 11-vuotissyntymäpäivää lauantaina 24.10. jolloin on tarjolla munkkikahvit sekä ilmapalloja kello 11 alkaen.
